Palautetta Muistelmakirjurille

"Tämä elämäkerta on kyllä tosi kiva."

"Huikea. Upeasti olet sanoittanut asiat, joille en olisi itse osannut sanoja löytää. Täsmätyötä. Ihailen myös sitä miten olet saanut järjestykseen poukkoiluni asioissa haastattelupäivän aikana."

"Äiti oli tyytyväinen ja ihmetteli miten olit saanut kaiken niin hyvin kronologiseen aikajärjestykseen kun omasta mielestään hän rönsyili ja hyppelehti muistellessaan ihan liikaa. Turhaan soimasi siitä itseään haastattelun jälkeen!"
 
"Kaikkien sisarusten mielestä upea teos, kiitos! Veljen kanssa
ensi vuonna pitää tilata osa 2!"

"Kiitoksia isän muistelmista, hyvin kirjoitustyylistä tunnistaa henkilön, varsinkin kun voi nähdä eron aiemmin kirjoittamaasi äidin elämäkertaan."

"Kun kerrottavaa lapsilleni ja lastenlapsilleni alkoi olla liikaa päähäni, otin yhteyttä Nata Kisnaseen ja hän sai elämänkertani juoksemaan!"

"Olen itse yrittänyt kirjoittaa ylös sukutarinoita, mutta ei niistä raapustuksista syntynyt kokonaisuutta ja nykyään käsi vapisee niin etten voi jatkaa. Tulipa hyvä fiilis kun sain vain puhua ja sinä hoidit kirjoittamisen."

"Onko vaikea kertoa ventovieraalle omasta elämästään? Mielestäni se on helpompaa kuin jopa kertoa tutulle ihmiselle. Vieraalla ei ole mitään ennakkoluuloja, itse ei tarvitse esittää mitään. Tärkeä on myös haastattelijan oma rooli. Pitää olla hyvä kuuntelija ja osata kysyä juuri sopivassa kohdassa. Pitää osata antaa aikaa. Tämän Natalia osasi."

"Suositus on aloittaa sukututkimus suvun vanhimpien haastatteluista. Huomasin olevani se ”vanhin”. Kukapa se tulisi minua haastattelemaan. Eivät ainakaan ruuhkavuosiaan elävät poikani. Luin Nata Kisnasesta ja hänen kanssaan siirryin suunnitelmasta toteutukseen. Hyvältä tuntuu. Jos suosittelisin, saatatte ajatella maksetuksi mainokseksi. Ei ole. Suosittelen kuitenkin." 

"On ollut mielenkiintoista tehdä elämäkertaa yhdessä! Ilman muuta kerron tästä mahdollisuudesta kavereillenikin."

"Tekstisi on mukaansatempaavaa."

"Vietin Natalian kanssa pari kolmituntista haastattelutuokiota. Tekemiensä muistiinpanojen pohjalta Natalia kirjoitti 11-sivuisen ehdotelman jutusta. Se oli erinomainen pohja kirjoitelmalle, jota sitten yhdessä tyttäreni kanssa tarkentelimme ja
lisäilimme joukon yksityiskohtia, jotka eivät tulleet esiin haastatteluissa. Ilman apua ei näitä muistoja
olisi säilynyt jälkipolville, eivätkä ne olisi heränneet henkiin minunkaan muistoissani."

"Tekstistä todella huomaa, että olet journalisti. Vielä kerran kiitokset kärsivälliselle kirjurille!"

"Huomaan, että sua ihan oikeasti kiinnostaa vanhojen ihmisten jutut. Mun pitää myöntää etten itse jaksa kovin kauan niitä kuunnella, mutta arvostan. Kiva että mä voin lähettää sut tekemään nää hommat."

"Musta tuntu viimeeks eilen että voi kun tää jo loppuis, tää elämä. Mutta kun sä tulit, on taas hyvä olla, sun kanssa on niin kiva keskustella. Mä sain niin paljon energiaa menneitten muistelusta!"

"Kohta aikani loppuu, on niin monta diagnoosia jo että ei niistä sen enempää. Mutta mukavaa saada apua. Ja apua selvästi tarvitsenkin, kun yritän kertoa, mitä olen vuosien kuluessa havainnoinut!"