Mangon kielen sanat eivät tietenkään pysy pelkkinä tekevinä tekijöinä. Tärkein perustaivutus on tekijän ympäri kiepsauttaminen tehtäväksi. Tekijä, tekevä on mangoksi raku, ja kun se kiepsahtaa ympäri, siitä tulee rukai, ”tehtävä”, ”se mitä tehdään”. Kiepsautetun sanan tunnistaa -i -päätteestä sekä siitä, että sanan perusmuodon vokaalit ovat kiepsahtaneet päinvastaiseen järjestykseen, mikäli niitä on kaksi. Kiepsauttava on mangoksi tämän kaavan mukaisesti mekhu ja kiepsautettu mukhei!
Tästä pääsemmekin tärkeään äänteelliseen perussääntöön. Jos mangon kielen sanan perusmuodossa on keskellä kaksoiskonsonantti (mahdolliset kaksoiskonsonantit ovat bb, dd, gg, hh, jj, kk, ll, mm, nn, pp, rr, ss, tt sekä vv), siinä on vain yhtä vokaalia. Mikäli sanan perusmuodon keskellä ei ole kaksoiskonsonanttia vaan yksittäinen konsonantti taikka konsonanttiyhdistelmä, vokaaleja on aina kaksi. Mangon kielen vokaalit ovat a, e, i, o ja u. Opimme juuri sanan raku. Sille on sukua sana rukku, rakentava, rakentaja. Rukku on kiepsahtaneena rukkui, ”se mitä rakennetaan”, ”rakenteilla”.
Kiepsautettua sanaa voisi kutsua passiiviksi tai objektiksi, jossain määrin ergatiiviksikin, mutta kun se on (palaamme tähän kohta) myös vahvan feminiinisyyden symboli, on parempi sysätä syrjään maapallolaiset termit ja käyttää mangon kielen omaa kieliopillista mukhei-termiä.
pacje —> pecjai, nähtävä, näkymä / nähdään
imra —> amri, syötävä, ruoka / syödään
drerre —> drerrei, asia joka käsitetään väärin / väärin käsitetään
prija —> prai, rakkauden kohde / rakastetaan
nissi —> nissi, se jota suudellaan / suudellaan, passiivimuoto (mutta koska sanan perusmuodossa on pelkkää i-kirjainta, tässä tapauksessa aktiivi ja passiivi näyttävät samalta)
massa —> massai, ihmetyksen aihe, kysymys / kysytään mitä
fvamma —> fvammai, se mitä tuntemattomasta syystä tapahtuu, mysteeri / kysytään miksi
Vaan huomio huomio: kiepsautus tapahtuu myös, kun halutaan korostaa tekijän olevan naispuolinen! Tämä pätee jopa hän-sanan virkaa toimittavaan sihaan; siitä tulee sahi! Sahi on siis naispuolinen hän! Tämä kaikki ilmeisesti kuvastaa sellaista ylevää ajatusta, että naisten puolesta tehdään ja naisten toiveet aiheuttavat asioitten tapahtumisen. Nissi, suuteleva suudeltava, on myös naisen etunimi, joten se havainnollistakoon tätä:
Nissi prai = Nissi rakastaa
Nissi amri = Nissi syö
Nissi drerrei = Nissi käsittää väärin
Koska prai, amri ja drerrei ovat kuitenkin yhtä aikaa myös passiiveja, samat lauseet voisi toki kääntää myös ”Nissiä rakastetaan”, ”Nissi syödään” tai ”Nissiä ei ymmärretä oikein”. Sekaannuksen välttämiseksi Nissin voi näissä tapauksissa merkitä erikseen lauseen objektiksi sanalla -ss-, ”kohteena oleva”. Nyt pääsemme tutustumaan ensimmäiseen vaihtovokaalisanaamme. Niitä on mangossa paljon. Ne eivät ole itsenäisiä sanoja, vaan linkittyvät aina johonkin toiseen sanaan, ja ottavat omakseen emäntäsanansa lähimmän vokaalin.
Nississi prai = Nissiä rakastetaan.
Nississi pecjai = Nissi tulee nähdyksi.
Nississi nissi = Nissiä suudellaan.
-Ss- ei kuitenkaan ole pakollinen, vaan sanajärjestys itsessään riittää yleensä kertomaan lauseen objektin. Ei ole tarpeen sanoa amrissi pecjai, ruoka tulee nähdyksi, vaan amri pecjai riittää. Edellisen oppitunnin esimerkkien monimutkaistamisessa -ss-:stä voi kuitenkin olla apua:
Drerreissei imrassa prija pacje nissi. Rakastunut näkijä suutelee väärinymmärrettyä syöjää.
Praissai srujei fvamma pecjai? Miksi rakastettua katsellaan koko ajan? Srujei, ”koko ajan”, on ylläolevassa kiepsautettu sanasta sreju, jatkuva – passiivissa siis ”jatketaan / se, mitä tehdään jatkuvasti”.
Kasvatetaanpa vielä sanavarastoamme. Monikko muodostetaan vaihtovokaalisanalla -j-, paitsi jos jotakin on kaksi, jolloin käytämme duaalia -sv-:
Svambi, tietävä, tietäjä.
Svambiji, tietäjät.
Svambisvi, kaksi tietäjää.
Svimbai, tiedettävä, se mitä tiedetään, tieto.
Svimbaijai, tiedot.
Svimbaisvai, kaksi tiedossa olevaa asiaa.
Sahi svimbai, hän (naispuolinen) tietää.
Pura, oma poika.
Puraja, omat pojat.
Purasva, kaksi omaa poikaa.
Tämänkin mangon kielen sanan voi kiepsauttaa, minkä hyvänsä voi. Parui, ”pojatettava”, tarkoittaa täten poikalapsen vanhempaa! Parui taipuu tietenkin monikossa paruijui tai paruisvui.
Zuni on tytär ja dhani vaimo. Zinui on tyttölapsen vanhempi, ja dhinai aviomies – ”vaimotettu”! Yleissana lapselle on cinjo, joka conjiksi kiepsautettuna merkitsee ”lasten seurassa olevaa” tai ”lapsenvahtia”. Sana cinjo tarkoittaa kirjaimellisesti ”ei täysikasvuisen mittoja täyttävä” – ja seuraavalla oppitunnilla opimmekin, miten mangoksi sanotaan ei.