Usein kysytyt kysymykset

Minkä ikäisiä haastattelet?

Tähän mennessä minulta tilattujen muistelmien nuorin päähenkilö on ollut 61 ja vanhin olisi ollut 101.

Olisi ollut tarkoittaa, että aina välillä muistelija ehtii poistua keskuudestamme ennen haastattelupäivän koittamista. Merkkipäivän odottelu ei siksi välttämättä kannata. Joka tapauksessa tyypillisin muistelmatilaus on 80-, 85- tai 90-vuotislahja.

Voisinko lukea esimerkin historiikista?

Ole hyvä, voit lukea Viipurissa 1939 syntyneen herrasmiehen luvalla hänen elämäkertansa tästä.
Enempää esimerkkimuistelmia en voi tällä hetkellä näyttää, sillä kirjoitan muistelmat luottamuksella, enkä toisten elämäkerroista muille vilauttele kuin joskus sellaisia lyhyitä katkelmia, joista mukana olevia ei voi tunnistaa. Kunnon muistelmissa on mukana ihmiselon koko ihanuus ja kurjuus, eli niissä käsitellään arkaluontoisiakin asioita.

Millainen on haastattelutilanne?

Minulle on ensiarvoisen tärkeää kohdata haastateltava kiireettömästi hänelle tutussa ympäristössä. Niinpä parasta on tulla hänen luokseen kylään, vaikkapa koko päiväksi. Meillä on aina hyvin hauskaa yhdessä! Tutustuttuamme johdatan haastateltavan muistojensa vietäväksi, ja nehän vievät, tunnit kiitävät ohi kuin siivillä, liikkuessamme ajassa siirrymme ajattomuuteen. Lähes joka kerta haastattelu päättyy huudahdukseen ”miten kello VOI olla jo noin paljon?” Muistot naurattavat ja joskus itkettävätkin, tunteet nousevat pintaan, mutta lähtöni hetkellä vallitsee onnellinen, puhdistunut tunnelma.

Onko 579 € oikea hinta?

Työmäärään nähden hinta koko elämän kattavista muistelmista on pieni, mutta minä olen haastattelu- ja kirjoitustyön konkari, ja ihmisten muistitiedon tallentaminen on minulle kutsumus ja sydämenasia. Haluan pitää hinnan sen verran matalalla, että mahdollisimman monella olisi kauttani tilaisuus kerätä rakkaansa tärkeimmät muistot talteen! Yleensä sukulaiset jakavat laskun keskenään.

579,- on peruspaketin hinta, jolla saa 30 000 – 40 000 merkin eheät muistelmat. Jotkut haluavat kuitenkin pitemmät, jopa 120 000 merkin muistelmat. Tämä onnistuu joko myöhemmällä ”santsauksella”, taikka sitten niin että sovimme jo etukäteen pitemmästä yhteisestä ajasta tai useammasta haastattelupäivästä.

Kuinka pitkälle matkustat muistelmia tekemään? Paljonko tulee lisähintaa jos lähetän sinut ihan eri puolelle Suomea kuin missä itse asut?

Matkustan töihin ihan niin pitkälle kun tilaaja tahtoo – minut on pyydetty niin Lappiin kuin Espanjan aurinkorannikollekin. Hintaani tämä ei vaikuta kuin sen verran että tilaaja maksaa matkakuluni. Yöksikin jään aina silloin milloin haastatteluaika jäisi muutoin liian lyhyeksi, ja koska yökylässä ehdin tutustua muistelijaan vieläkin syvällisemmin, kaukana asuvat tuppaavat saamaan samalla rahalla pitemmät muistelmat 🙂

Asun itse ruuhkaisessa Helsingissä, harmikseni, perhesyistä. Minusta onkin ihanaa päästä täältä vähän väliä työmatkoille sinne, missä on kauniimpi luonto ja enemmän tilaa!

Muistelmien tilaaja saa itse valita, lähdenkö haastateltavan luokse julkisilla kulkuneuvoilla vaiko omalla autollani, yleensä valituksi tulevat julkiset. Pitkille junamatkoille varaan aina paikan hiljaisesta Ekstra-luokasta voidakseni hyödyntää työmatkat työskennellen. Tämä mahdollistaa sen, ettei minun tarvitse ”rankaista” kaukana asuvia haastateltavia kalliimmalla hintalapulla.

Saanko olla läsnä kun haastattelet läheistäni?

Kaikin mokomin! Ihmiset ovat erilaisia ja jotkut tykkäävät muistella menneitä tutussa tai isommassa seurassa. Jotkut taas avautuvat menneistä mieluiten kahden kesken, kun läsnä ei ole muita. Tutun ihmisen läsnäolosta voi olla erityisen paljon hyötyä silloin, jos haastateltava on alkanut kärsiä muistisairaudesta.

Mistä aiheista haastateltavat yleensä haluavat puhua?

Tavallisimmin ihmiset haluavat puhua eniten lapsuudestaan ja nuoruudestaan, kaikista niistä kokemuksista, jotka muovasivat heistä heidät. Lapsuusmuistoja pitkin päästään aina myös edellisiin sukupolviin, haastateltavan vanhempiin, isovanhempiin ja heille aikoinaan tärkeisiin ihmisiin. Näin elämäkerta voi koukata jopa 1800-luvun puolelle! Jotkut kertovat yksityiskohtaisesti urastaan, saavutuksistaan ja sattumuksistaan työelämässä, toiset taas tahtovat sivuuttaa työjutut muisteloissaan. On myös haastateltavia, jotka tahtovat rajata haastattelun johonkin tiettyyn elämänvaiheeseensa ja kertoa juuri siitä kaiken minkä suinkin muistavat.

Millaisia ihmisiä tavallisesti haastattelet?

Tapaan aivan kaikenlaisia ihmisiä, joita yhdistää se, että he ovat saaneet nähdä 6-10 vuosikymmentä. Isosta joukosta voi toki jo erottaa ryhmiä. Muistelmien päähenkilöt ovat yleensä…:
• Äitejä ja isiä, isoäitejä ja isoisiä, jotka viettävät mukavia eläkepäiviä miltei täysissä ruumiin ja sielun voimissa. Jälkeläiset haluavat taltioida muistelmien aikakapseliin heidät ja heidän tarinansa juuri näin, parhaimmillaan.
• Erittäin korkean iän saavuttaneita, taikka vakavasti sairastuneita ihmisiä. Läheiset haluavat saada heidän korvaamattoman arvokkaat tarinansa talteen nopeasti, ennen kuin on liian myöhäistä.
• Ihmisiä, joiden on vaikea liikkua, mutta jotka ovat mieleltään yhtä teräviä kuin aina ennenkin. Tällöin on erityisen mukavaa saada vieraaksi omaan kotiin Muistelmakirjuri, jolle on vaivatonta kertoa mietteet ja muistot.
• Hiukan jo muistisairauden kiusaamia ihmisiä, jotka muistavat kirkkaasti tapahtumat, joista he eniten haluavat kertoa. Mieleen palaa aina paljon muutakin, kun vierellä on assistenttina haastateltavalle läheinen henkilö muistuttelemassa.
• Sukututkimukseen eläkepäivillään uppoutuneita sukuhistorian tietopankkeja, jotka haluavat koota keräämänsä tiedot yhteen. Samalla he tahtovat jakaa omankin elämäntarinansa, hyvin ymmärtäen, ettei se ehkä ole mahdollista enää sitten tulevaisuudessa, kun nuorempia sukulaisiakin alkavat sukujuuret kunnolla kiinnostaa.

Hyödynnätkö muita lähteitä kuin haastattelumuistiinpanoja?

Historian himoharrastajana löydän usein itseni etsimästä lisää tietoa ja tarkistelemasta yleisen tason faktoja haastattelun aikana esiin nousseista asioista. Harrastan myös sukututkimusta nykyaikaisin menetelmin ja aika usein löydän haastateltavan edesmenneet läheiset digitoiduista kirkonkirjoista tai yhteissukupuuhanke Geni.comista – on huikeaa löytää näin vahvistuksia muistitiedolle, ja nämä löydöt ikään kuin tuovat muistojen henkilöt rinnalleni kun kirjoitan! Tietenkin hyödynnän myös haastateltavien ja heidän läheistensä minulle ojentamia “tästä voisi olla sinulle apua” -lähteitä.

Tarkistatko, puhuuko haastateltava totta?

Kirjoittamani elämäkerrat ovat häpeämättömän subjektiivisia. Historiikissa asiat menevät juuri niin kuin haastateltava sanoo; en ala tutkia, oliko informanttini 50-luvulla kuollut anoppi oikeasti lohikäärme, tai että ilmestyikö hänen rakkaansa haamu varmasti kertomaan, että kaikki on tuonpuoleisessa hyvin. Tärkeintä on, että haastateltava saa puhua suunsa puhtaaksi ja keventää sydäntään. Kertoa oman totuutensa. Yleisluontoisempaa faktantarkistusta kyllä harjoitan; esimerkiksi sota-ajalle sijoitettu tanssiaismuisto saattaa olla väärässä paikassa ottaen huomioon, että tanssit oli Suomessa lailla kielletty suurimman osan sota-aikaa. On aivan luonnollista että me kaikki unohdamme ja sekoitamme vuosilukuja.

Olisin tilannut tällaisen elämäkerran jos isoäitini tai isoisäni olisi vielä elossa, mutta suureksi surukseni nyt on liian myöhäistä.

Peli ei ole vielä menetetty – voin haastatella hänen sisarustaan tai ystäväänsä, painopisteenä kaikki mitä tämä edesmenneestä rakkaasta muistaa. Ja jos tunnet suurta surua kaikesta siitä, mitä jäi kertomatta, niin mieti, olisiko elämässäsi vielä joku muu, jonka jutut kannattaisi tallentaa nyt, kun se vielä on mahdollista? Oikea aika tällaiseen haastatteluun on ennemmin eikä myöhemmin.

Voitko vielä lisätä valokuvia tekstin sekaan? Emmekö saa painettua kirjaa? 

Kyllä, muistelmista saa myös täyden palvelun painetun version! Tällöin Muistelmakirjuri valitsee yhdessä haastateltavan kanssa mukaan kuvat, ja taittaja sommittelee niistä ja tekstistä kauniin kirjan, joka painetaan. Jos kuitenkin tilaat pelkän tekstin, saat siihen täydet oikeudet, eli voitte taittaa ja painattaa sen itse tai julkaista sen netissä, aivan kuten haluatte. Historiikin kirjaksi taittaminen vanhoilla valokuvilla omin päin on joidenkin haastateltavien läheisten mielestä ollut hauskaa, yhdistävää puuhaa.