Tervetuloa mangon kielen oppitunneille! Omaksuaksesi tämän kielen logiikan sinun kannattaa heti paikalla heittää romukoppaan ennakko-odotuksesi sanaluokista. Mangon kielestä ne puuttuvat. Sen jokainen sana on yhtä aikaa tekevä ja tekijä:
pacje = näkevä / näkijä. [C on hyvin terävä s-äänne, sano ässä kielesi kärkeä yläetuhampaisiisi painaen.]
imra = syövä / syöjä
drerre = väärin luuleva / väärinkäsittäjä
prija = rakastava / rakastaja
nissi = suuteleva / suutelija
Kaipaatko pronomineja? Kaipaat turhaan, niitäkään ei ole. Oikeastaan. Asiasisällöllisesti ne ovat toki olemassa. Ne vain ilmaistaan seuraamalla tätä samaa logiikkaa:
imha = nyt puhuva / äänessä oleva puhuja. Minä, siis!
qatta = puheen kohdeyleisönä oleva / oletettu kuulija. Eli sinä! [Q lausutaan ”ts”.]
siha = puheenaiheena oleva / olija. Siis hän!
vanna = ryhmän nyt puhuvan kanssa muodostava. Mepä me!
Imha pacje on siis suomeksi ”minä näen”, vaikka yhtä hyvin sen voisi kääntää ”näkijänä toimii parasta aikaa puhuva henkilö”. Vastaavasti qatta drerre merkitsee ”sinä luulet väärin”, ja yhtä oikea käännös olisi ”se jolle juuri nyt puhun luulee väärin”.
Myös kysymyssanat seuraavat samaa kaavaa. Nekin ovat kaksitavuisia tekeviä tekijöitä.
massa = ihmettelevä, kysyvä / ihmettelijä, kysyjä. Kun sanot imha massa, ilmoitat että ”minä olen ihmettelijä ja kysyjä” ja tulet täten kysyneeksi ”mitä?”
fvamma = tuntemattomasta syystä tapahtuva & tapahtuja eli tapahtuma jonka syy ei ole tiedossa. Jos haluat kysyä mangoksi ”miksi?”, ilmoitat tällä sanalla, ettet tiedä syytä. [F lausutaan suhuässänä, se on siis ”sh”; tämä johtuu siitä että suhuässän virallinen äännemerkki ʃ muistuttaa f-kirjainta, joka pääsee näin hyötykäyttöön, sillä äffä puuttuu mangon kielen äänteistä.]
Vaikka mangon sanat eivät jakaudukaan sanaluokkiin, sanajärjestys määrittää, mitä virkaa mikäkin sana lauseessa täyttää. Virantoimitusperussanajärjestys on objekti-subjekti-verbi:
Imra prija pacje = Syöjän rakastaja näkee
Prija pacje imra = Rakastajan näkijä syö
Pacje imra prija = Näkijää syöjä rakastaa
Pacje imra fvamma prija = Näkijää syöjä tuntemattomasta syystä rakastaa = miksi syöjä rakastaa näkijää?
Nissi vanna pacje drerre = suutelijan ryhmämme näkee väärinkäsittää = me tulkitsemme väärin todistavamme suudelmaa
Seuraavalla oppitunnilla kiepsautamme nämä sanat ympäri, sillä kiepsauttelematta ei mangoa voi kunnolla puhua!
Kulttuuritietoisku. Mangon kieltä puhutaan ’Umhoka-planeetalla — ja monella muullakin, koska sen puhujat ovat kunnostautuneet innokkaina avaruussiirtokuntien perustajia. He kuuluvat lajiin, jota he itse kutsuvat nimellä gindhuju, gindhut. Ihmisten on mahdotonta lausua mangoa oikein, alkaen siitä syystä, että kielessä käytetään jatkuvasti äännettä nimeltä nukkapillivihellys, eikä ihmisillä ole ihon paikalla nukkaa jossa kasvaa pillejä. Tämä äänne esiintyy tämänkin oppitunnin sanassa imha; merkitsen sen konsonantin jälkeisellä h-äänteellä, mutta sanojen alussa heittomerkillä, välttääkseni sekaannuksen oikealla hoolla alkavien sanojen kanssa. ’Umhoka ei siis oikeastaan ala uulla vaan nukkapillivihellyksellä.
Älkäämme silti lannistuko! Väärinlausumisillamme ei ole väliä, sillä tätä kieltä puhutaan niin kaukana avaruudessa, ettemme ehdi kohdata ja hauskuuttaa aksentillamme mangon kielen äidinkielisiä puhujia koko elinaikanamme. Voimme jättää nukkapillivihellyksen suosiolla lausumatta tai korvata sen h-äänteellä.