Tämän artikkelin kirjoitin vuonna 2014. Huomaatko, miten paljon on muuttunut viidessä vuodessa?!
Kaikki eivät halua lapsia, vaikka saisivat
Valittu lapsettomuus ei ole yksityisasia
Kun Kati Reposalo steriloitiin, hänen ensimmäinen ajatuksensa heräämössä oli, jättiköhän lääkäri sittenkin kiusallaan sen tekemättä. Niin kovasti lääkäri oli etukäteen yrittänyt puhua häntä ympäri perumaan leikkauksen.
– Sitten seurasi suuri helpotus. Tunsin, että minussa oli ollut sellainen vika, että pystyin saamaan lapsia. Steriloinnin jälkeen tuntui, että nyt olen kunnossa, ehjä.
Suomalaisista naisista 83 prosenttia synnyttää elämänsä aikana lapsen. Suurin osa heistä synnyttää lapselleen myös sisaruksen tai useamman.
17 prosenttia naisista jää kuitenkin lapsettomiksi. Yleisin syy suomalaisnaisen lapsettomuuteen on Väestöliiton tutkimuksen mukaan se, ettei sopivaa elämänkumppania löytynyt sopivaan aikaan elämässä. On myös hedelmättömyydestä kärsiviä naisia, joita hedelmällisyyshoidotkaan eivät ole auttaneet.
Vähemmistön lapsettomien joukossa muodostavat ne, jotka ovat lapsettomia omasta vapaasta tahdostaan. Heihin lukeutuu turkulainen sarjakuvataiteilija Tuuli Hypén.
– Minua on pyydetty ajattelemaan kaikkia niitä, jotka haluaisivat lapsia, mutta eivät saa. Aivan kuin se, etten käytä kohtuani, olisi muilta pois, hän ihmettelee.
30-vuotias Hypén ja 39-vuotias Reposalo ovat saaneet huomata, että nainen, joka ei halua lapsia, ei monien mielestä ole oikea nainen.
Jos nainen rohkenee paljastaa, ettei halua äidiksi, hänestä voi tulla työ- ja harrastuskavereille ja nettitutuille joku, jota saa haukkua, arvostella ja kirota. Ainakaan hän ei ole kunnon suomalainen, sillä kunnon suomalaisen kuuluu jatkaa sukua.
Tuuli Hypén yhdistää tämän näkökannan oikeistonationalismin nousuun.
– Jos ajatus suomalaisten loppumisesta kesken pelottaa, kannattaa ehkä laajentaa käsitystään suomalaisuudesta. Maahanmuuttajat ja heidän lapsensa, jotka identifioivat itsensä suomalaisiksi, sopivat omaan näkemykseeni suomalaisuudesta siinä missä joku punaniskainen mallusjokelainenkin.
Lapsi ei saa olla kompromissi
Tunteen vähättely tarkoittaa, ettei lapsettoman halua olla lapseton oteta vakavasti. Hänen oletetaan kasvavan päätöksestään ulos.
– Ei se mikään päätös ole. Se on pikemminkin itsestäänselvyys, jotain, minkä olen tiennyt teini-ikäisestä asti. Minulta puuttuu lapsensaamishinkugeeni. Tiedän, että suurin osa ihmisistä haluaa lapsia, mutta en siltikään pysty käsittämään, miksi, tarkentaa Kati Reposalo.
Salossa asuvasta yrittäjänaisesta olisi katastrofi tehdä lapsia vain muitten mieliksi. Sukulaiset ja ystävät, jotka tuntevat Reposalon luonteen, ymmärtävät hyvin, etteivät lapset ole hänen juttunsa.
– En pidä melusta. Hermostun äänekkäisiin ihmisiin. Kun lapset kiljuvat ja riehuvat, en pysty olemaan heidän seurassaan. En myöskään pystyisi hoitamaan ihmisiä työkseni. Eläinten parissa olen sen sijaan aina viihtynyt.
Seurustelukumppaneilleen hän on kertonut avoimesti heti ensi treffeillä, ettei halua lapsia. Eräällekin se oli aluksi ok, mutta vuosien parisuhteen jälkeen tuli ero, koska mies alkoikin hinkua lapsia. Nyt miehellä on kolme lasta toisen naisen kanssa, ja Reposalolla aviomies, joka ei jälkikasvua kaipaa.
– Jos toisella on paljon lemmikkejä ja toinen on niille allerginen, on vaikea lähteä rakentamaan parisuhdetta. Lapsensaanninkaan kanssa ei voi tehdä kompromisseja. Ei lapsia saa lähteä tekemään ”vain vähän” ja yrittää sitten ulkoistaa heidän kasvattamistaan toiselle, Reposalo pohtii.
Lainsäätäjät toivovat mielen muuttuvan
Sterilisaatioon Reposalo olisi ollut valmis jo kauan ennen kuin laki sen hänelle salli. 30 vuoden alaikäraja oli hänestä käsittämätöntä holhoamista.
– Alle 30-vuotiaana voi adoptoida ja korjata sukupuolensa, mutta silti yhteiskunta määrää, ettei samassa iässä saa sterilisaatiota.
Tätä nuorempi henkilö voidaan Suomessa sterilisoida vain terveyssyistä, tai mikäli tällä on jo kolme lasta. Valtiovalta toivoo kansalaisten lisääntyvän.
Ikärajaa on perusteltu sillä, miten usein sterilisoidut ihmiset muuttavat myöhemmin mieltään. Reposalo kertoo perehtyneensä alan tutkimustietoon ja havainneensa, että katumapäälle tulevat itse asiassa ne, joilla on jo ennestään lapsia.
– He ovat saattaneet saada lapsia kaksikymppisinä ja ottaa sitten sterilisaation. Myöhemmin he ovat eronneet, löytäneet uuden kumppanin ja halunneet sittenkin lisää lapsia. Lapsettomat sterilisaatioon menijät näyttävät sen sijaan tietävän, etteivät halua lapsia koskaan.
Monenlaista itsekkyyttä
– Pidetään selvänä, että kaikki naiset haluavat pitää vauvoja sylissä. Minä en halua. Minulta puuttuu sellainen hoivavietti. En osaisi lässyttää vauvalle,
enkä pidä siitä, kun vauvoja ängetään syliini, Tuuli Hypén sanoo.
– Ja jos sanon tämän ääneen, ne, joilla on lapsia, saattavat loukkaantua ja kysyä, olenko ihmisvihaaja.
Ei Hypén lapsia vihaa. Hän pitää lapsille sarjakuvapajoja ja kuvittaa lastenkirjoja. Omia hän ei vaan halua vastuulleen. Lapsivapaa elämä suo enemmän aikaa ja energiaa luovalle työlle.
– Vapaaehtoisesti lapsettomia syytetään itsekkyydestä. Mutta miksi minun pitäisi auttaa omia DNA-rihmojani eteenpäin, kun maailmassa on jo miljardeja ihmisiä? Sehän se vasta itsekästä on, Hypén ajattelee ja jatkaa:
– On niitäkin, jotka haluavat lapsen parantaakseen parisuhdettaan. Jos minulta kysytään, se on aika ikävä skenaario lapsen kannalta.
Kati Reposalon sisar on jo jatkanut sukua. Tuuli Hypén on omien vanhempiensa ainoa lapsi. He eivät kuitenkaan painosta häntä pyöräyttämään heille lapsenlapsia.
– He ovat akateemisia ja pohdiskelevia ihmisiä, jotka ovat aina ajatelleet asioita enemmän koko maapallon kuin oman itsensä kautta.
Halua saada lapsi ei kenenkään tarvitse perustella, mutta jos joku kehtaa kieltäytyä lapsen tuomasta vaivasta ja vastuusta, perusteluja aivan tivataan.
– Aivan kuin minulle tultaisiin sanomaan, että miten niin et halua muuttaa Ruotsiin, kokeile nyt jos kumminkin viihtyisit siellä, vaikka viihdyn Suomessa ja pidän elämästäni, Tuuli Hypén virnistää.
Väestönkasvu jatkuu mutta ei Euroopassa
Maailmassa elää tällä hetkellä noin 7,25 miljardia ihmistä. Ihmiskunta kasvaa 1,14 prosentin vuosivauhtia. Pelkästään tänä vuonna tähän mennessä ihmisiä on syntynyt noin 45 miljoonaa enemmän kuin kuollut. Yhdistyneet Kansakunnat arvioi, että kahdeksan miljoonan ihmisen raja ylittyy vuonna 2024.
Väestönkasvu ei silti enää ole niin hurjaa kuin menneinä vuosikymmeninä. Vaikka maailmassa on yhä maita, joissa saavat neljästä kuuteen lasta hedelmällisen ikänsä aikana, nämä maat ovat jääneet vähemmistöön.
Kun kaikki maailman maat otetaan lukuun ja lasketaan keskiarvo, yksi ihmisnainen synnyttää enää 2,45 lasta hedelmällisen ikänsä aikana.
– Nämä luvut eivät tietenkään kerro kenenkään ihmisen todellisesta perheestä. Hedelmällisyysluku on vain kätevä maitten välinen vertailuluku. Kun elävänä syntyneitten määrä suhteutetaan 15-49-vuotiaitten naisten määrään, siinä vakioituvat pois eri maiden erot esimerkiksi ikärakenteen suhteen, selventää Väestöliiton tutkija Anneli Miettinen.
Suomen hedelmällisyysluku, 1,8 eloon jäävää lasta naista kohti, ylittää EU:n keskiarvon, joka on 1,5. Nämä luvut ovat liian pieniä ylläpitämään Suomen tai EU:n väestöä nykyisen kokoisena. On siirtolaisuuden ansiota, ettei Euroopan väkiluku ole jo kääntynyt laskuun.
Vastoin yleistä uskomusta maahanmuuttajat eivät lisäänny kantasuomalaisia nopeammin.
– Vaikka onkin totta, että etenkin islamilaistaustaisilla ja afrikkalaisilla maahanmuuttajilla on usein enemmän lapsia kuin kantaväestöllä, jo toisessa sukupolvessa heidän perhekokonsa mukautuu valtaväestön perhekokoon, Anneli Miettinen kertoo ja huomauttaa:
– Maat, joista Suomessa on ylivoimaisesti eniten maahanmuuttajia, ovat Venäjä ja Viro. Venäläisten ja virolaisten hedelmällisyysluku on alhaisempi kuin suomalaisten.
Lähteet:
Yhdistyneet Kansakunnat,
Väestöliitto,
Kaiser Family Foundation
Artikkeli on julkaistu Demokraatti-lehdessä 22.7.2014. Kirjoitin sen odottaessani kolmatta lastani, etten aivan olisi hukkunut omaan vauvakuumekuplaani.
About Author
